Keväällä Lahdestakin suuntaa joukko aina viikoittain kohti Turun seutua. Tamperelaiset sitä kovin ihmettelevät, mutta siellä suunnalla tuppaa olemaan tähän aikaan vuodesta monella kauden avauskilpailut metsän puolella. Vähälumisuus kait on se juttu siinä, että sinne suunalle kilpailut suuntaa, kun Hisu kausikin on jo ohi. Kauden ensimmäinen Viestiliigan osakilpailu järjestettiin Paraisilla perjantaina 12.4.2024 ja kyseessähän siis oli Kevätyön viesti järjestysnumeroltaan 46. laatuaan, jonka kilpailukeskuksena toimi Finbyn hiihtostadion. LS-37 oli mukana kahdeksalla joukkueella. Kolme nuorten ja naisten joukkuetta oli mukana ja miehet säestivät kahdella kivenkovalla tiimillä. Kaikissa sarjoissa oli kyseessä kolmiosuuksinen viesti. Kuten viestin nimikin jo kertoo, niin se kilpaillaan enemmän ja vähemmän hämärissä tai pimeissä oloissa. Kilpailumaasto oli varsinaissuomalaista osittain hyväkulkuista avokallio- ja metsämaastoa, johon ratamestariparivaljakko Markku Virtala & Mats Dahlen olivat loihtineet suunistuspulmat ratkaistavaksi.
Ensimmäisenä viestin aloituskäskyn kuulivat nuoret sarjassa H/D16. Kaikissa joukkueissa piti olla vähintään yksi tyttö osallistuja. Osuuspituudet olivat n. 4 kilometriä. LS-37 syöksyi siis kolmen joukkueen voimin metsään. Ykkösjoukkueen Siiri Honkanen tuli vaihtoon sijalla 11. Toisella osuudella Eevert Nurmela piti joukkueen hyvin taistelussa mukana top10 sijoituksia ajatellen. Vaihdossa joukkue oli sijalla 12. Kakkososuuden kolmanneksi nopein osuusaika oli kakkosjoukkueen Aaro Yrjölällä, joka jäi vain pari minuuttia osuuden nopeimmasta. Kolmannella osuudella ykkösjoukkueen Aatu Marttinen piti yllä hyvää vauhtia ja nosti kuin nostikin sijoituksen kympin joukkoon. Lopullinen sijoitus oli kahdeksas. Kakkosjoukkue oli lopputuloksissa 14 ja kolmosjoukkueen kohtaloksi tällä kertaa tuli keskeytys.
Kuvaaja Berndt Lönnberg
Seuraavaksi lähtöviivan kuumoitukseen pääsivät naiset. Edessä oli siis kolme osuutta ja osuuspituudet olivat kahdella ensimmäisellä osuudella 5,2km ja ankkurit pääsivät nautiskelemaan n. kilometrin verran enemmän varsinaissuomalaisista maastoista. LS-37 oli asettanut lähtijäksi aloitusosuuksien spesialisti Karoliina Ukskosken. Karon suoritus oli hieman aaltoileva, mutta vaihtoon saavuttiin lopulta letkassa sijalla 13 vajaa kaksi minuuttia kärjen jälkeen.
Karo sanaili kisan jälkeen: “Halusin lähteä tekemään stabiilia suoritusta ja siinä onnistuin. Ei mikään huippuveto, mutta riittävä. Kevätyönviesti oli mulle eka suunnistus Suomessa tänä vuonna, jonka takia kisa jännitti erityisesti, mutta isoimmilta virheiltä vältyttiin. Alussa lähdin vähän turhan lepsusti liikkeelle ja jäin vähän jalkoihin, jossa heti syntyi vähän turhan paljon eroa keulaan. Suunnistus kuitenkin sujui yhtä alun kauneusvirhettä lukuun ottamatta hyvin. Vaihdossa sija ei ollut ehkä mairitteleva, mutta ero kärkeen ja pääporukkaan pysyi maltillisena, johon olin tyytyväinen ja sain lähettää Sannan hyvältä paikalta metsään. Eiköhän tästä taas vauhti kiihdy seuraavissa kisoissa.”
Toiselle osuudelle pinkaisi Sanna Kauppila. Sannalla oli vähän samanlainen kaava kuin Karollakin. Välillä kulki todella hyvin, mutta sitten mukaan mahtui heikompiakin välejä. Sellaista se vähän tuppaa olemaan alkukaudesta, kun ei kauheasti vielä ole kokemusta kotimaisista maastoista. Vaihtoon Sanna juoksi sijalla 16, mutta edellä lähellä oli montakin joukkuetta. Joku saattoi ajatella, että kyllä tästä nyt varmasti voidaan vielä nousta sijan kahdeksan kieppeille. Ankkuriksi lähtenyt Minna Kauppi oli kumminkin aivan toista mieltä. Väliaikoja seuranneet saivat hieraista kerran jos toisenkin silmiään. Minnan tarkalla suorituksella sijoitukset nousivat kokoajan. Loppua kohden ajatus jopa palkintopallista alkoi siintää kirkkaana ja toiseksi viimeiseltä rastilta Minna säntäsi eteenpäin kolmantena. Viimeisen välin pienet ongelmat kumminkin pudottivat Dominaattorien ponit viidenneksi, joka silti on aivan loistava kauden avaus. Ja ajatelkaas tätä, Minna oli KAIKISTA NOPEIN ankkuri. Tästähän ei ole muuta kuin hyvä jatkaa kautta.
Minnan kommentit kisan jälkeen: “Meni hyvin ja varmasti. Ennen yleisörastia nappasin ison letkan kiinni ja mahis olisi ollut vielä kolmoseen, mutta huono toteutus vikalle välille tiputti siitä letkasta. Tosi tyytyväinen ekaan suunnistukseen koko vuotena, kun oli vielä haastava rata ja vuosien tauko yösuunnistuksesta.”
Nuori kakkosjoukkue oli lopputuloksissa sijalla 18. Erikoismaininnan arvoisesti tämän joukkueen ankkuri Elisa Mattila oli osuusajoissa kahdeksanneksi nopein.
Miesten viesti oli viimeisenä vuorossa. Osuuspituudet olivat 6,6-7,7km. Lahtelaisittain viesti sujui hieman mollivoittoisesti ja sijoitukset maalissa olivat 53 ja 55. Uusi mahdollisuus tulee kumminkin jo hyvin pian. Silloin isketään voimalla.
Seuraavana päivänä kisakeskus pysyi samana ja kisailtavana oli 23. Saaristorastit. Tarjolla oli siis kansallinen keskimatkan kilpailu ja ratamestarina tässä kisassa toimi Mats Dahlen. Osittain maasto oli sama kuin edellisenä päivänä, mutta uutena paikkana kilpailijoille oli Vepon kalliot, joilla päästiin jo enemmän lounaissuomalaista kiveä raapimaan. Mäet olivat edelleen haastavia ja kartta täynnä pientä piperrystä. Lahdesta pelipaikoille oli saapunut parinkymmenen hengen iskuryhmä. Osa tuli paikalle suoraan seuran kevätleiriltä ja kisan jälkeen jatkoivat vielä leireilyä.
Parhaiten LS-37 riveistä ratamestarin temput selvitti Helmiina Nurmela, joka oli D18 sarjan 3,5 kilometrin radalla upeasti kolmas. Helmiinan ero kärkeen oli +1.22. Pääsarjassa D21 Karoliina Ukskoski jatkoi siitä mihin edellisenä päivänä jäi. Tuloksena hieno neljäs sija. Myös Karo jäi kärkeen saman +1.22.
Karo kommentoi lauantain kisaa näin: “ Multa hyvä veto keskarilla ottaen huomioon, että vasta toka kisa ja vaikea pienipiirteinen maasto, joka ei ole mun vahvuus. Harvoin oon ollut myöskään tähän aikaan vuodesta vielä parhaimmillani, joten siinäkin mielessä oli kiva onnistua. Varsinkin alkumatka kisasta meni hyvin, joka näkyikin johtopaikkana ekassa väliajassa, mutta keskivälissä mulla oli huonompi vaihe ja tuli useampi pieni virhe, jotka sitten söi mun johtopaikan.”
Myös D16 sarjan Siiri Honkanen sijoittui neljänneksi omassa kisassaan. LS-37 menestystä täydensivät Salla Hirvonen D45 sarjan vitossijalla, H14 sarjan Aaro Yrjölä seitsemäs, D14 sarjan Ella Hakkarainen kahdeksas, H12 sarjan Eerikki Hirvonen yhdeksäs ja D16 sarjan Celine Gaasenbeek 10. Myös muita hyviä suorituksia nähtiin vaikeissa maastoissa.
Kevään viikonlopun triplan täydensi Raaseporissa suunnistettu kansallinen kilpailu. Matkoina oli pidennetyt keskimatkat. Tarjolla oli mäkistä ja vaihtelevaa avokalliomaastoa. Ratamestareina toimivat Roy Wickholm ja Jouko Nurmiainen. Kymmenkunta urhollista LS-37 suunnistajaa lähti matkaan.
Ilman palkintopallisijaa ei tästäkään henkilökohtaisesta kilpailusta tarvinnut kotiin lähteä. D40 sarjassa Mari Tuokon nastari oli kaikkein vauhdikkain 4,6 kilometrin radalla eli voittohan sieltä irtosi lähes puolentoista minuutin erolla toiseen sijaan. Mahtavaa. Paljoa heikommaksi ei jäänyt Hennariikka Lonka, joka D65 sarjassa pokkasi pronssisijan 3,1 kilometrin matkalla. D55 sarjan kuudenneksi nopein oli Pia Molnar. H14 sarjassa Eikka Kiljunen oli 7.
Viikonlopun tulokset