“Haastaisin seuraavaksi kasvoksi, vähän uudemman ja paljon nuoremman seuralaisen, Jarmo Pikkaraisen.”
Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet?
Jokisen Esko on heinolalainen 69-vuotias veteraanisuunnistaja. Lapsuuteni ja nuoruuteni olen elänyt Nurmijärven Rajamäellä ja keskikoulun kävin Nurmijärvellä. Koulun jälkeen olin metsäharjoittelijana, tein peruskartan pohjatöitä ja tein erilaisia tienestejä ennen armeijaa. Armeijan jälkeen pääsin töihin TVH:lle piirtäjäksi ja seuraavan vuoden aikana piirtäjä-kartoittajaksi Helsingin kaupungin vesilaitokselle. Työn ohessa suoritin Työteknisen koulun työntutkimuslinjan ja 1970 pääsin alan tehtäviin Kaapelitehdas Rekaan, Hyvinkäälle. Seuraavana vuonna minut nimitettiin yhtiön henkilöstöpäälliköksi. Vv. 1975 -76 olin toimivana osakkaana metalliyrityksessä Joutsassa. Heinolaan siirryin elokuussa 1976. Toimin ensin Plan-Sell Oy:n konepajateollisuuden työsuhdeasioiden hoitajana ja vuodesta 1978 alkaen yhtiön henkilöstöpäällikkönä. Samalla tontilla toimin niissä tehtävissä aina eläkkeelle jäämiseen asti, vuoteen 2004. Muutaman yrityskaupan ja järjestelyn tapahduttua viimeinen työnantaja oli nimeltään Heinolan Sahakoneet Oy.
Nyt olen eläkkeellä ja vietän eläkepäiviä yhdessä vaimoni Aulin kanssa. Meillä on kaksi tytärtä ja yksi tyttärenlapsi.
Milloin aloitit suunnistuksen?
1955 oli ensimmäiset harjoitukset Rajamäen Rykmentissä. Jo sitä ennen olin opetellut partiossa kartan ja kompassin käyttöä. Jukolan viestin näin ensi kerran paikan päältä 1958 Karkkilassa. Tästä eteenpäin olen ollut Jukolassa läsnä joka ainut vuosi.
Miten tutustuit LS-37 toimintaan?
Neljän seuran hanke vuoden 1985 FIN5-rastiviikkoon Päijät-Hämeessä tutustutti tarkemmin minut järjestelytoimikunnan jäsenenä seuralaisiin. Olin silloin Heinolan Iskun suunnistusjaoston puheenjohtaja. Lahden Suunnistajat 37:ään liityin v. 1997.
Mikä suunnistuksessa on parasta?
Jokainen rastiväli on erilainen ja vaatii aina tehtävänratkaisua valintoineen.
Missä maastossa ensi kertaa suunnistit?
Ensimmäinen suunnistusharjoitus oli Rajamäen Käpylännummella. Ykkösvälin muistan edelleen ja olen käynyt katsomassa pari vuotta sitten ykkösrastin paikkaa; polun päässä olevaa vanhaa ladonpohjaa. Ensimmäiset kansalliset olivat Helsingin Toverien järjestämät kilpailut Kytäjällä 1956.
Mitä muita lajeja olet harrastanut?
Tunturivaellukset ovat vieneet minut yli 60:lle vähintään viikon kestävälle vaellukselle Lappiin. Olen viettänyt näin kestoltaan yhteen laskien yli vuoden Lapissa. Kevät-talvi, kesä ja syksy ovat tavanomaiset vaellusaikani. Parasta aikaa suunnittelen viikon yksinvaellusta Saariselälle ja ensimmäinen vaelluspäivä on 14.4.2012. Tämä vaellus suuntautuu Luirojärven suuntaan Tämä tunturien ja erämaitten vetovoima kutsuu minua edelleen, joskin kroppa paikoin säätelee päivämatkojen pituuksia. Tunturisuunnistus ”lappu rinnassa” ei oikein minulle kolahtanut. ”Kiire on erämaassa pirun keksintö ”.
Juniorina kävin muutaman piirikunnallisen hiihtokilpailun. Pitkän matkan hiihdot ja pitkät laturetket ovat olleet ohjelmassa vuosikymmeniä.
Viimeisin villitys on maastopyöräily. Eipähän tule nivelet kipeäksi ja maisema vaihtuu.
Mitä seuroja olet edustanut?
RR,TVV, IPR, HeinI ja IHR.
Onko sinulla ollut valmentajia?
Nuorena minulla oli vain perustaitojen ohjaajia ja pyrin hankkimaan itse valmennustietoa.
Mukavin urheilumuistosi?
Onhan niitä kertynyt, mutta ehkä se mieleenpainuvin on jäänyt ensimmäisistä Kytäjän kansallisista vuodelta 1956.
Lempitreenisi?
Kuikkavuoren ja Sataojan maastolenkit juosten/kävellen ja maastopyörälenkit Urheiluopistolle.
Parhaimmat saavutukset?
SSL:n ratamestarikilpailun nuorten sarjan voitto lämmitti vuodelta 1960. Junioriaikoina, M20, tuli saatua pari SM-plakettia päivä-ja yösuunnistuksessa. Juniorina voitin myös Uudenmaan piirinmestaruudet hiihtosuunnistuksessa, päiväsuunnistuksessa ja yösuunnistuksessa. Asevelvollisena olin Karjalan Prikaatin ja 3. Divisioonan suunnistusmestari. RUK:n mestaruuskilpailussa olin A-sarjan toinen.
Veteraanisarjoissa on tullut joitakin kansallisten voittoja ja kärkitiloja. Aluemestaruusmitaleja minulla on muutamia.
WMOC:ssa paras sijoitukseni tulee Norjan Haldenista missä olin 16.
Onnistuminen ratamestaritehtävässä FIN5 2000 ja Jukolassa 2002.
Onko sinua vaivanneet loukkaantumiset ?
Onhan niitä sattunut mm. nilkan nivelsiteet neljästi, terävä kanto tossun läpi jalkapöytään kahdesti, silmäkulma oksaan/tikkejä, kaatuessa kompassin levy viilsi syvän haavan sormeen/tikit. Kun aloitin kilpailemisen 1950-60 luvulla, niin metsälaitumien piikkilangat yllättivät monesti. Jalkoja ei useinkaan viety lääkärin nähtäville, vaan ne hoidettiin omatoimisesti siteillä ja laastareilla. Minullakin on kaksi pysyvää arpea jäänyt näiltä ajoilta reiteen ja polveen. Mitkään loukkaantumiset eivät ole jättäneet sen pahemmin vaivoja, mutta kilpailutaukoa ne toki aiheuttivat.
Miten vietät vapaa-aikaasi
Eläkkeellä ollessa viihdyn paljon vaatimattomalla metsämökillämme. Marjastamme ja sienestämme Pääsinniemen metsissä kesäaikana. Klapintekoa ja paikkojen kunnostamista riittää. Lintulaudan ympäritalvinen huolto on ollut muutaman vuoden tapana. Syötämme talvessa 75 kg auringonkukan siementä linnuille ja bongailemme harvinaisuuksia. Valkoselkätikkakin tuli tutuksi parin talven takaa.
Lukeminen historiallisten dokumenttien parissa on eläkepäivinä lisääntynyt. Lahden teatterissa ja Sibeliustalossa tulee käydyksi silloin tällöin, Aulin mukaan liian harvoin. Viimeksi tuli käytyä historiapäivillä.
Millaisissa yhdistys-ja luottamustoimissa olet ollut mukana ?
Rajamäen Rykmentin aikana vv.1971-74 olin enemminkin tapahtumien projektitehtävissä; ratamestarina, kilpailunjohtajana, tiedottajana ja valvojana. Laitoimme myös alulle Uudenmaan Rastipäivät 1972. Heinolan Iskussa toimin vv.1978 -1985 suunnistusjaoston puheenjohtajana, useiden kansallisten ratamestarina ja kilpailunjohtajana. FIN5 1985 tuli jo mainittua tuolla aikaisemmassa kysymyksessä. Itä-Hämeen rastissa toimin muutamien kansallisten ja aluekilpailun ratamestarina ja kilpailunjohtajana.
LS-37:ssa olen saanut tehdä projektitöitä isoissa tapahtumissa. Toimin ratamestarina FIN5 2000 1-3 pv:n kilpailussa. Sitten tuli Asikkala-Jukolan Jukola-ratamestaritehtävät 2002. Lahti-Suunnistuksen kilpailunjohtajana toimin 2006.
Kunnallispolitiikassa osallistuin lautakuntatyöskentelyyn 1980-luvulla ja toimin yli 10 vuotta Heinolan Työnantajayhdistyksen asiamies-sihteerinä. Samoina aikoina olin nimettynä Lahden Kauppakamarin teollisuusvaliokunnan ja koulutusasiain neuvottelukunnan jäsen. Tutuksi tuli myös Lahden Ammattikorkeakoulun neuvottelukunta 1990-luvulla. Täällä Heinolassa toimin kuusi vuotta Jyränkölän Setlementti ry:n hallituksessa.
Kuvaile itseäsi kolmella sanalla:
Pohdiskeleva, sinnikäs, ujo
Jos olisi eläin, mikä eläin olisit?
Joutsen
Kouluajan lempiaineet?
Historia, geometria
Onko sinulla ollut taukoa suunnistuksessa?
Aika vähän on taukoja ollut. Vv.1969 -1970 en käynyt kansallisia kilpailuja. Tyttäret syntyivät noina aikoina ja opiskelin silloin työn ohessa. Puulaakitasolla silloinkin suunnistin ja tein ratoja työpaikalleni.
Mistä ammennat inspiraatioita?
Metsäluonnosta
Mitä omalla TV-kanavallasi esitettäisiin?
Kanavalla ei esitettäisi väkivaltaviihdettä ja jääkiekkoakin vain naisten peleistä!
Minun mielestäni
Vain metsässä suunnistaminen on Suunnistusta isolla ässällä!
Tätä et vielä tiennyt minusta ?
Tulimme äskettäin 45v-häämatkalta Pärnusta.
Mitä tulee mieleen sanoista
Kylmä Arktisuus
Hiljaisuus Erämaa
Myrsky Pelottava
Lumi Hanget
Rakkaus Elämisen perusta
Aika Kuluu niin nopeasti
Karhu Näkisipä kerran
Tasa-arvo Usein vouhotusta
Mielenmaisema Uni
Runo Aleksis Kivi