“Seuraavaksi haluan lukea Lea Anttolaisen, suunnistusperheen rutiineja ansiokkaasti pyörittävä naisen, haastattelun.”
Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet?
Juha ‘Timpuri’ Kirvesmies, asunut jo pitkään Hollolassa, alun perin kotoisin Pielavedeltä Pohjois-Savosta, työskentelen toimitilakiinteistöjen parissa. Maanmittari koulutukseltani, perua suunnistusharrastuksesta.
Milloin aloitit suunnistuksen?
1970-luvun alussa Pielavedellä suunnistusta harrastaneen isäni johdattelemana.
Miten tutustuit LS-37:n toimintaan?
Muutimme 1990-luvun taitteessa Vuokon kanssa Hämeenkoskelle ja LS-37 Grand Old Man Vauhkos-Antero iski kiinni. Antero Intohimoisena Suunnistusmiehenä oli toki entuudestaan tuttu. Mies, jonka kaltaisia innokkaita lajiniiloja tarvittaisiin entistä enemmän.
Mikä suunnistuksessa on parasta?
Fyysisen ja henkisen puolen yhdistäminen. On tää upea laji!
Missä maastossa ensi kertaa suunnistit?
Harjoituksissa varmaan jossakin liki Pielaveden kirkonkylää noin 1971-72. Ensimmäiset kilpailut olivat Iisalmessa hiihtosuunnistuksen pm-kisat muistaakseni 1973.
Mitä muita lajeja olet harrastanut?
Hiihtänyt, juossut, heittänyt ja huitonut.
Hiihtänyt siis kilpaa junnuissa (ja myöhemminkin).
Juossut maastossa ja maantiellä.
Heittänyt keihästä pikkupoikana.
Huitonut itsensä ‘Pussitappelun Suomen Mestariksi’ Muikkuvestivaaleilla Pielavedellä noin 1970-luvun puolivälissä.
Mitä seuroja olet edustanut?
Pielaveden Sampo, Hollolan Urheilijat -46 ja Lahden Suunnistajat -37.
Olen siis todella uskollinen mies.
Onko sinulla ollut valmentajia?
Kyllä.
Ensin isäni Ossi Kirvesmies, sitten Pielaveden liikunta- ja kultturisihteeri hiihtäjä Pentti Auvinen (mm. Salpausselän 50 km 7. sija) ja Pekka Vähäsöyrinki 1980-luvun alussa Pekan ollessa itsekin mukana hiihtosuunnistusmaajoukkueessa.
Mukavin urheilumuistosi?
Voe mahoton – on niitä paljon!
Yksi parhaita on Ruotsin tunturisuunnistuksesta 1980-luvun puolivälistä, kun piti kysyä Juutilais-Anssilta, että jaksatko tulla vai hiljennetäänkö vähän vauhtia ..? (aika monesti muulloin Anssi meni etujoukoissa .. 🙂 )
Lempitreenisi?
Sauvarinne -tyyppinen intervalliharjoitus, esim. Laaso 6-7 krt vauhtia rinne rinteeltä kiristäen. Toinen mieluisa on ollut pitkä vaellustyyppinen juoksu-kävely tai talvella hiihto. Harjoitus, jossa väsymys tulee hiipimällä … mutta tulee pommin varmasti.
Parhaimmat saavutuksesi?
Asun edelleen entisen tyttöystäväni ja ensimmäisen vaimoni kanssa samassa osoitteessa ja minulla on kaksi ihanaa, vaikkakin jääräpäistä tytärtä.
Urheilussa seuranmestaruus, kunnanmestaruus, piirinmestaruus, Suomen Mestaruus, Pohjoismaiden Mestaruus ja Maailman Mestaruus.
Onko sinua vaivanneet loukkaantumiset?
Nuorempana ei pahastikaan, mutta viime vuosina polvet ovat oikutelleet ihan ‘riittävästi’.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Tykkään maata sohvalla ja surffailla eri tv-kanavien välillä sekä tietysti seurata hektisesti teksti-tv:tä. Spesiaali: lentopallo-ottelun live seuraaminen teksti-tv:ltä.
Valmennan Lotan ja Tytin lisäksi Huotarin Lauria ja Huhdan Jaria – tähän hommaan saa menemään aikaa ihan niin paljon kuin haluaa (työt häiritsee harrastuksia – harmi).
Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
Pöllö. No kun oon niin pöllö.
Kouluajan lempiaineet?
Liikunta tietysti. Matemaattiset aineet ja myös historia (loistava opettaja, jota karskimmatkin kaverit kuuntelivat hiiren hiljaa)
Onko sinulla ollut taukoa suunnistuksessa? Jos on, miksi?
1990-luvun alussa muutama vuosi, kun aloitin työelämässä. Takana oli silloin parikymmentä vuotta intohimoista suunnistamista ja tuli fiilis ettei nyt haluta. Mutta muutaman vuoden jälkeen alkoi taas haluttaa…
Mistä ammennat inspiraatioita?
Ulkoilma on sisätyöläiselle inspiraatio.
Mitä omalla TV-kanavallasi esitettäisiin?
Insinöörimäisen kuivasti vaan urheilua ja ajankohtaisohjelmia. Leffa silloin ja toinen tällöin.
Minun mielestäni(jatka)…
kaikki muu paitsi suunnistus on turhaa (Lasse Mårtenssonia mukaillen), koska elämähän on pelkkää suunnistamista; kaikella on alkunsa ja loppunsa, matkalla on välietappeja ja niiden välillä saa tehdä reitinvalintoja. Välillä eteneminen on jouhevaa, mutta välillä taas ei … 🙂
Tätä et vielä tiennyt minusta:
Olen innostuessani hyvä kokki.
Mikä on ollut tämän viikon kohokohta?
Tytti sai opiskelupaikan.
Olitko koulussa usein jälki-istunnossa?
Aika harvoin. Kerran tuli jysäytettyä sellainen hajupommi (ei kuitenkaan itsestäni), josta sai ‘palkaksi’ jälkkäriä. Kerran tapeltiin yhden kaverin kanssa, mutta taisin olla ottavana osapuolena (kun en ehtinyt juosta karkuun).
Minkä neuvon antaisit 15-vuotiaalle itsellesi?
Tee sitä mistä nautit ja nauti siitä mitä teet!
Mikä on tuorein kosketuksesi kulttuuritarjontaan?
Liikuntakulttuuria tulee harrastettua tämän tästä. Mutta olen aika huono käymään elokuvissa, teatterissa, museoissa, taidenäyttelyissä, oopperajuhlilla,…
Kerran kesässä on kuitenkin päästävä kesäteatteriin!
Osaatko käynnistää pyykinpesukoneen?
Viimeksi toissapäivänä.
Millainen isä pyrit olemaan?
Oikeudenmukainen, innostava ja kannustava.
Millainen valmentaja olet?
Jaa’a, pitäisi varmaan kysyä noilta urheilijoilta… 🙂
Mutta omasta mielestäni yritän ainakin olla hyvä kuuntelija. Pyrin tekemään itseni tarpeettomaksi opettamalla nuoria urheilijoita ymmärtämään ja miettimään omaa tekemistään ja ymmärtämään mitä ja milloin tehdään.
Mikä on epäterveellisin nautintosi?
… 🙂
Mistä luonteenpiirteestäsi et ole erityisen ylpeä?
Heh heh.. 🙂
Olen ainakin omasta mielestäni aika oikeudenmukainen ja jos joskus harvoin koen kärsineeni epäoikeudenmukaista kohtelua, saatan reagoida asiaan turhan nopeasti. Joskus kannattaisi miettiä hetki ennen kommentoimista.
Oletko laulanut karaokea?
Kuuntelijoiden onneksi vain äärimmäisen harvoin, eikä silloinkaan kukaan ole taputtanut takaisin lavalle.
Mistä asiasta sait viimeksi vaimolta kehuja?
Jaa’a, taitaa tulla kehuja aika harvakseltaan, ansioiden mukaan kaikille meille. Oliskohan ollut tällä viikolla joku ilta, kun kokkasin jauhelihapihvit.
Mikä sai sinut viimeksi menettämään malttisi?
Minäkö menettäisin malttini..?!!
Täydennä lause: Vaikka olen aina halunnut,
en ole koskaan suunnistanut Japanissa.
Mikä on paras tapa viettää kesäistä/talvista vapaapäivää Hollolassa?
Nukkua pitkään (siis ainakin kahdeksaan asti), syödä aamupala, lukea aamun lehti, heittää parin tunnin ulkoilu (talvella suksilla ja kesällä esim. maantiepyörällä), nauttia lounas, ottaa päikkärit, puuhata jotain kotitöitä ja kattoa telkkaria.
Mikä on Hollolassa asumisen varjopuoli?
Vasta vuodesta 1992 lähtien on asuttu, joten ei ole vielä tullut varjoja eteen. Hollola on Hieno paikka!
Mitä tulee mieleen sanoista:
Kylmä – Tiomilan pesupaikka
Hiljaisuus – ihanaa
Myrsky – myös ihanaa
Lumi – odotan, toinen maailmani
Rakkaus – elämän tärkein asia terveyden ohella
Aika – kuluu käsittämätömän nopeasti, vasta pääsin ylioppilaaksi ja nyt Tytti teki sen
Karhu – luonto
Tasa-arvo – ehdoton
Mielenmaisema – seesteinen
Runo – upea tapa ilmaista tunteita:
Kaikki muu kuin suunnistus on turhaa,
suunnistus on elämää ja
elämä on suunnistusta.