Tämän vuoden Lahti-suunnistus eli tuttavallisemmin Lasu lähestyy vinhaa vauhtia. Tätä raapustaessa on viikon päivät itse tapahtumaan.
Hollolan Rautakorpi on varmasti usealle suunnistajalle tuttu, sillä maastossa on käyty kisoja kuten Veteran World cup -83, SM-pikamatka 1997 sekä parit Lahti-suunnistukset. Lisäksi maasto on ollut vakituisessa iltarastikäytössä ja mm. ”Pikamatkan paluun” maastona.
Tämän vuoden kisaan on kartoitettu myös aluetta, joka ollut käytössä juurikin viimeksi veteraanikisojen jälkimainingeissa. Noilla paikoilla ei ole siis suunnistettu jotakuinkin reilu 30 vuoteen.
Tarjolla on melkoista avokalliotykitystä eikä helpolla pääse oikein missään vaiheessa. Kalliojyrkännettä riittää vieri vieressä ja kiipeilyltäkään ei voine välttyä. Toki aivan pahimpia paikkoja on ratasuunnittelussa yritetty välttää, jotta kalliomäiltä pääsee esimerkiksi turvallisesti alas. Ratasuunnittelulla on myös vältetty pahimmat pusikkopaikat eli viidakoihin jos päädyt, niin olet eksyksissä. Tosin eksyksissä voit olla ehkä myös pienipiirteisillä alueilla. Polkuja on hyvin vähän, joten tässä tapauksessa ei ole pelkoa ns. polkujuoksukisoista. Aluetta halkovat kuitenkin muutamat metsäautotiet ja niillä saattaa päästä ajoittain kulkua hieman nopeuttamaan.
Vaativaa suunnistusta on siis tarjolla. Ja taas ne perusjutut. Rasteja saattaa olla paljon lähekkäin eli tarkistakaa ne koodit.
Harri Hytönen
Ratamestari
Lasten radoista
Rautakorven maaston tarjotessa haasteita kokeneemmille suunnistajille ei lasten ratojen suunnittelu alueelle ole ollut kovin helppoa. Polkuja ei juurikaan ole, joten lasten radat on toteutettu hyödyntämällä karttaa halkovaa metsäautotietä ja maastosta löytyviä ajouria. Suunnistustehtävien helpottamiseksi maastosta löytyy myös kuvionrajoja ja ojia. Lasten radat kulkevat maaston osassa, joka on pääosin hyväkulkuista ja näkyvyys on hyvä. Heinäkuun puolen välin mukaisesti aluskasvillisuus vaikuttaa paikoin pienempien suunnistajien etenemiseen. Näin ollen radat eivät ole aivan helpoimmasta päästä, mutta ne on pyritty suunnittelemaan kuitenkin niin, etteivät suunnistustehtävät koituisi liian vaativiksi. Lähtöjen sijaintien ja maaston vuoksi lasten sarjoissa ei lauantain ja sunnuntain kisamatkat juurikaan eroa toisistaan, kuten ne nuorten ja aikuisten sarjoissa tekevät.
Petri Kiiskinen
Lasten ratojen ratamestari